En muista juurikaan antaneeni itse tekemiäni lahjoja jouluna (ehkä joskus silloin kun siskoni tytöt olivat pieniä, niin jotain hametta tms.) Mutta tänä vuonna innostuin käsitöistä niin, että annoin lahjaksikin. Kyllähän minua hirvitti ja jännitti, koska en todellakaan ole kovin taitava käsistäni. Aaton jälkeen sain kuitenkin kovasti kehuja. Tässä ensin siskoni nuorimmaiselle (17v) tytölle tekemäni laukku. Hän pitää mustasta ja punaisesta. Laukku on virkattu "omasta päästä",  samoin koriste kukkanen ja konehuovutettu. Kiinnitys vielä puuttuu, sillä hän sai valita joko  punaiset tai mustat napit.
316288.jpg

Siskon keskimmäiselle (20v) neuloin Novitan Tango Fanista tyynyt. Hänellä kun sisustuksessa on punaista ja mustaa.
316308.jpg

Vanhimmalle (24v) siskon tytölle virkkasin salomoninsolmu huivin.
316290.jpg

Sisko itse sai myös virkatun salomoninsolmu huivin.
316291.jpg

Ja vielä äitikin sai samaa salomonia, mutta kolmiohuivin.
316294.jpg

Joihinkin paketteihin laitoin myös jotakin kaupasta ostettua, kun nolotti niin antaa tuollaisia omatekemiä... Aivan turhaan näköjään, sillä kovin tuntuivat pitävän tekeleistäni.
Mukavasti meni joulun pyhät. Aattona oli ex-mieheni meillä syömässä (tänä vuonna olin perunnut isomman suku-joulun, tuon masennuksen takia; en halunut yhtään ylimääräistä painetta itselleni). Ex-mieheni kävi vielä myöhemmin meillä myös joulupukkina!!  Niin, joku tarkka lukija saattaa muistaa, että poikani ovat 14v ja 17v, eivätkä todellakaan enää usko joulupukkiin... Mutta kun veljeltäni ja hänen vaimoltaan kuulin, että exäni oli menossa heille pukikisi (heillä myös lapset jo niin isoja etteivät usko pukkiin, mutta olivat halunneet jonkun, edes naapurin sedän) niin kysäisin exältä josko tulisi meillekkin, -ja hänpä kertoi ajatelleensa sitä itsekkin!  Pojat eivät tästä isä-joulupukki ylläristä tietenkään tienneet mitään, ja onnistunut se tuntui olevan!  Ja isällä piti pokka hyvin!!  Lahjojen jaon jälkeen päästimme pukin "vapaalle", sillä oli vielä lähdössä "muorin" eli naisystävänsä luokse Espooseen joulun viettoon. =)
Kilttejä olimme tainneet olla kaikki, sillä ihania lahjoja saimme. Minun on nyt ihan pakko tässä mainita -jos joku ihmetteli, että ex-mieheni oli meillä joulu- ateriaa syömässä ja vielä pukkinakin... , että sain exältäni myös "joulukukan": lahjakortin käsityö- ja askartelulikkeeseen (eikä ollut ihan pieni lahjakortti...)
Meillä on todellakin kaikilla erittäin hyvät välit ja exäni on minulle hyvä ystävä (erostamme on jo 10v). Avomieheni hyväksyy täysin ystävyytemme ja hänen ehdotuksestaan kutsuimme exäni meille aattona syömään, vaikka muita sukulaisia emme tänä vuonna kutsuneetkaan. Meillä sukujuhlissa on aina mukana myös siskoni ex-mies  -heillä kummallakaan ei uutta kumppania ole.
Ja meille se on rikkaus, että voimme todellakin istua kaikki saman pöydän ääreen. Onhan sitä jotkut joskus vähän ihmetelleet, mutta hyvällä ja ihaillen!
Ja syystäkin... =)